Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €
Share |

 Totta ja tarua alpakasta 

Vuosituhansien ajan Etelä-Amerikan Andien vuoristoseudut ovat olleet harvinaisten ja arvokkaiden alpakoiden kotipaikka. Inka sivilisaatio kasvatti ja jalosti alpakoita jo yli 5000 vuotta sitten, kutsuen niiden villaa ”Andien kullaksi”, jota vain ylhäisimmät sivilisaation jäsenet saivat kantaa yllään.

Tämä Inkojen sanonta "Andien kultaa", kuvaa alpakan villaa hyvin ja kertoo sen arvokkuudesta ja sen laadusta enemmän kuin modernit vertauskuvat ja faktatiedot.    

Alpakka laumat laidunsivat vehreillä Andien vuoristojen alalaitumilla kunnes Espanjalaiset valloittajat hävittivät niin Inkat kuin heidän kasvattamansa alpakat miltei kokonaan ja ne, jotka selvisivät invaasiosta, selvisivät koska Inka-intiaanit pakenivat ja veivät alpakkansa niin korkealle vuoristoon, ohueen ilman alaan, etteivät valloittajat kyenneet niitä sinne seuraamaan. Tätä aluetta kutsutaan Altiplanoksi.
Tämä lienee yksi syy alpakan korvaamattomaan ominaisuuteen: kyky selviytyä melko ankarissa oloissa, joissa kotoisammat, historialtaan nuoremmat kotieläimet kuten lammas ja lehmä eivät selviä.

Korkea ilmanala ja karkea maisema mahdollistivat kestävimpien eläinten selviämisen ja sieltä löytyvät historialliset juuret tämänpäivän parhaille alpakoiden geenilinjoille sekä tiivisvillaisimmille-, kestävimmille ja ketteräjalkaisimmille eläimille.

Altiplano joka käsittää Perun eteläosat, Bolivian ja Chilen on prosentuaalisesti yhä alpakoiden tärkein kasvatusalue. Ilmasto siellä on on edelleen ankaraa ja modernin kotieläinkasvatuksen edut eivät yllä vielä sinne. Tämänhetkinen arvio alpakoiden määrästä on seuraava:
Perussa 2,5 miljoonaa alpakkaa, Boliviassa 500,000 alpakkaa ja yhdistettynä Chilen ja Argentinan alpakkamäärä on noin 50.000 (Australian Alpaca Association ) 

Perussa 1940- luvulla Don Julio Barreda alkoi tarkoituksella jalostaa alpakoita kohti vielä parempaa villaa ja haluttua väriä. Aitaamalla laumansa ja toteuttaen laidunkiertoa hän sai
alpakkalaumalleen paremman ravinnonlähteen. Paneutuen jalostukseen ja ottaen tarkoin huomioon eläinten genetiikan, hän sai aikaiseksi hienot huacaya ja suri laumat sekä poistettua näistä laama geenit. Tänä päivänä hänet tunnetaan alalla maailman parhaana alpakkakasvattajana. Arvostetut "Accoyo" - alpakat ovat hänen Perulaista sukulinjaansa.

Etelä-Amerikan kamelidi:
Alpakka (Vicugna Pacos) kuuluu kamelidien heimoon ja on sukua laamalle ja vicunjalle. Alpakat ja laamat risteytyvät keskenään. Alpakat ovat niin sanottuja pseudomärehtijöitä eli märehtivät syömänsä karkean ruokamassan, mutta poiketen märehtijästä, alpakalla on vain kolme mahaa, märehtijän neljän sijaan. 

Alpakat jaetaan kahteen rotuun, sureihin ja huacayoihin. Huacaya on tunnetumpi pörröinen alpakka ja sureja koko maailman alpakkapopulaatiosta on vain arviolta 3 % - 5%. Suomestakin löytyy muutama suri.

Rodut on helppo erottaa toisistaan huacayalla on pörröinen karva ja surilla kiiltävä kynämäisesti alaspäin laskeutuva karva. Huacaya alpakka tuottaa keskimäärin 2 – 3 kiloa villaa vuodessa, joskin parhaimmat eläimet yltävät jopa viiteen kiloon vuodessa.

 

tytot_web.jpg

Pienet huacaya vasat
Kuva: Katri Soini